Venäjän keisarikunnan historia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Venäjän keisarikunta katsotaan perustetuksi Suuren Pohjan sodan jälkeen vuonna 1721, jolloin Venäjän tsaari Pietari Suuri otti itselleen keisarin arvonimen.[1][2] Keisarinvalta päättyi Helmikuun vallankumoukseen vuonna 1917, mikä päätti samalla Venäjää yli 300 vuotta hallinneen Romanov-dynastian valtakauden.[3][2] Venäjä kohosi keisarivallan aikana merkittäväksi eurooppalaiseksi suurvallaksi. Sen hallitsema alue ulottui laajimmillaan Itämereltä Tyynellemerelle ja Alaskaan sekä Jäämereltä Kaspianmerelle.[1]