Bobi Sivén
suomalainen nimismies ja aktivisti / From Wikipedia, the free encyclopedia
Hans Håkon (H. H.) Christian ”Bobi” Sivén (18. huhtikuuta 1899 Helsinki – 12. tammikuuta 1921 Repola, Itä-Karjala) oli suomalainen itsenäisyys- ja heimoaktivisti, joka toimi Aunuksen Karjalassa sijaitsevan Repolan kunnan nimismiehenä heimosotien aikana vuosina 1919–1921 sekä samalla hän työskenteli Suomen ulkoasiainministeriön edustajana Repolassa ja Porajärvellä. Repola ja Porajärvi olivat eronneet Venäjästä vuonna 1918 ja liittyneet Suomeen. Kun Suomi luovutti molemmat kunnat vuonna 1921 Tarton rauhassa takaisin Neuvosto-Venäjälle, Sivén tuki ensin Karhunpesäsuunnitelmaa ja sen kariuduttua teki lopulta vastalauseena itsemurhan.
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: tyyli hurmahenkistä ihannointia, sisältö karkaa koko ajan joutaville sivuteille; ainoaan lähteeseen ei viitata jne. |
Hans Håkon Christian Sivén | |
---|---|
Sivénin ylioppilaskuva vuodelta 1918. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. huhtikuuta 1899 Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta |
Kuollut | 12. tammikuuta 1921 (21 vuotta) Repola, Neuvosto-Venäjä |
Ammatti | filosofian ylioppilas, virkamies, nimismies |
Siviilisääty | naimaton |
Muut tiedot | |
Lempinimet | Bobi |
Infobox OK |
Vuonna 1922 perustettu Akateeminen Karjala-Seura kätki Sivénin surmanluodin lippunsa nauhoihin, ja jokainen uusi AKS:n valajäsen vannoi lipun ääressä taistelevansa heimokansojen ja suomalaisuuden puolesta sekä antavansa kaikkensa aatteensa puolesta Bobi Sivénin esimerkkiä noudattaen.
Puoluekannaltaan Sivén oli maalaisliittolainen. Sivén oli myös Suomen ensimmäisiä partiolaisia.
Bobi Sivénin vanhempi veli oli Lapuan liikkeen ja Isänmaallisen kansanliikkeen aktiivina sittemmin tunnettu everstiluutnantti Paavo Susitaival (ent. Sivén).