Castrén
suomalainen suku / From Wikipedia, the free encyclopedia
Castrén (myös Castrenius) on suomalainen suku, jonka jäsenet ovat vaikuttaneet tieteessä ja politiikassa. Ensimmäisenä suvussa Castrenius-nimeä käytti Pälkäneen kirkkoherra Olaus (Olof) Castrenius (1666 – 1737).[1] Hänen isänsä oli ollut ratsutilallinen Sääksmäen Linnaisissa, joten nimi Castrenius lienee tullut latinan 'linnaa' tarkoittavasta sanasta castrum.[2] Suvun kaikki nykyiset haarat polveutuvat hänen vanhimmasta pojastaan, Kajaanin pormestari ja kruununvouti Matthias Castreenista.[3] Suku asettui isonvihan jälkeen Pohjois-Pohjanmaalle[4], missä se tunnettiin pitkään virkamies- ja pappissukuna. 1900-luvun alussa suvusta tuli poikkeuksellisen paljon nuorsuomalaisia poliitikkoja.