Georgi Părvanov
Bulgarian 3. presidentti 2002-2012 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Georgi Sedeftšov Părvanov (bulg. Георги Седефчов Първанов, s. 28. kesäkuuta 1957) oli Bulgarian presidentti 22. tammikuuta 2002 – 22. tammikuuta 2012. Hän pitää itseään sosialistina ja tukee maan NATO- ja EU-jäsenyyttä.
Georgi Părvanov | |
---|---|
Georgi Părvanov marraskuussa 2008. |
|
Bulgarian presidentti | |
22. tammikuuta 2002 – 22. tammikuuta 2012
|
|
Edeltäjä | Petăr Stojanov |
Seuraaja | Rosen Plevneliev |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. kesäkuuta 1957 (ikä 66) |
Tiedot | |
Puolue | Sosialisti |
Tutkinnot | Sofian yliopisto |
Nimikirjoitus |
|
Infobox OK |
Părvanov syntyi Sirišnikissä Pernikin piirissä. Hän opiskeli matematiikkaa Sofian Pyhän Kliment Ohridskin yliopistossa ja valmistui 1981. Hän väitteli historiasta 1988. Tutkimuksissaan hän keskittyi erityisesti kansallisuuskysymykseen.
Părvanov liittyi Bulgarian kommunistipuolueen historian instituuttiin tutkijana 1981. Samana vuonna hän liittyi kommunistipuolueeseen, josta tuli Bulgarian sosialistipuolue 1990. Părvanov nousi BSP:n puheenjohtajaksi 1994, samana vuonna kun hänestä tuli parlamentin jäsen. Parlamentissa hän oli Ystävyys Kreikan kanssa -ryhmän johdossa ja vuodesta 1997 Demokraattisen vasemmiston -ryhmän johtaja.
Hänet valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi marraskuussa 2001.
Părvanov paljasti 2006, että hänestä oli kansio entisen kommunistisen tiedustelupalvelu KDS:n arkistoissa nimellä "Gotse". Kansiota ei ole julkistettu, mutta hänen mukaansa häneltä pyydettiin vain historioitsijana neuvoja muistelmakirjaa varten yli sadan vuoden takaisista tapahtumista.[1]
Hänet valittiin toiselle kaudelle lokakuussa 2006. Părvanovia oli toisella kierroksella vastassa äärioikeistolaisen Natšionalen săjuz Atakan Volen Siderov. Părvanov sai jo ensimmäisellä kierroksella 64 % äänistä, mutta koska äänestysprosentti jäi alle 50 %, hän kohtasi toisella kierroksella Siderovin, jonka voitti 75,9–24,1 %.[2][3]
Toisella kaudella syytökset presidenttiä vastaan tiedustelupalveluyhteyksistä jatkuivat. Heinäkuussa 2007 salaisen poliisin jälkeenjääneitä papereita tutkinut erikoiskomissio vahvisti Părvanovin virallisesti salaisen palvelun agentiksi.
Părvanovia ja nykyistä salaista poliisia, NPS:aa vastaan hyökättiin myös väittämällä Părvanovin ja NPS:n keränneen salaa tietoja poliitikoista ja tuomareista. Tutkinnan jälkeen todisteita ei kuitenkaan löytynyt.[4]