Karjalan historia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Karjalaksi kutsutaan laajaa Koillis-Euroopassa sijaitsevaa aluetta, joka nykyisin on jaettu Suomen ja Venäjän valtioiden kesken. Karjala muuttui kiistellyksi raja-alueeksi 1200-luvun lopulla, jolloin Ruotsi ja Novgorod taistelivat Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan herruudesta. Karjala jaettiin näiden valtakuntien kesken vuonna 1323, ja tästä lähtien rajan läheisyys on vaikuttanut voimakkaasti Karjalan eri osien historiaan. Karjala on joutunut toistuvasti sotanäyttämöksi aina 1900-luvulle saakka. Valtionrajat alueella ovat siirtyneet moneen kertaan, ja monet Karjalan asukkaat ovat joutuneet jättämään kotiseutunsa. Toisaalta rajan yli on tapahtunut myös rauhanomaista vuorovaikutusta, kuten kaupankäyntiä ja kulttuuri-ilmiöiden lainautumista.
Karjalan asutus on vanhastaan ollut suomensukuista. Suomalaisen, suomalaisiin lukeutuvien karjalaisten, karjalankielisten karjalaisten ja vepsäläisen väestön juuret juontuvat esihistoriaan saakka. Venäjälle kuuluvan Karjalan valtaväestö on nykyisin venäläistä.