Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta
pieni valtio Baltiassa 1562–1795 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta oli Kuurinmaalla ja Zemgalessa sijainnut herttuakunta, joka oli ensin Puola-Liettuan ja sittemmin Venäjän keisarikunnan alainen. Pienelle maalle epätavallisesti Kuurinmaan herttuakunnan onnistui hankkimaan jopa siirtomaita. Herttuakunta liitettiin Venäjään vuonna 1795, ja siitä tuli Kuurinmaan kuvernementti.
Tämä artikkeli käsittelee 1500–1700-luvuilla olemassa ollutta herttuakuntaa. Vuonna 1918 toimineesta herttuakunnasta kerrotaan artikkelissa Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918).
Pikafaktoja Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta Herzogtum Kurland und Semgallen(saksaksi)Ducatus Curlandie et Semgalliae(latinaksi), 1562–1795 ...
Kuurinmaan ja Semgallian herttuakunta Herzogtum Kurland und Semgallen (saksaksi) Ducatus Curlandie et Semgalliae (latinaksi) |
|||
---|---|---|---|
1562–1795 |
|||
|
|||
Valtiomuoto | vasallivaltio | ||
osa | Puola-Liettuaa | ||
Herttua |
Ensimmäinen: Gotthard Kettler (1561–1587) Viimeinen: Peter von Biron (1769–1795) |
||
Pääkaupunki | Mitau | ||
Uskonnot | luterilaisuus | ||
Kielet | saksa, latvia, liivi | ||
Edeltäjä | Saksalainen ritarikunta | ||
Seuraaja | Venäjän keisarikunta | ||
Infobox OK |
Sulje