Suomen lähetyskunnan edustajat (myös Deputaatio ) oli Suomen lähetyskunnan 1808-1809 Venäjän keisarikunnan Suomen sodan aikana valtaamasta viidestä suomen läänistä valittuja edustajia, jota oli kaikista neljästä valtiosäädystä , kaikkiaan 23 edustajaa, joista kaksi edustajaa ei osallistunut lähetyskunnan varsinaiseen työhön.
Ruotsin suomalaisissa lääneissä ruotsinlipun liputtaminen päättyi käytännössä 7. syyskuuta 1809 Ruotsin ja Venäjän rauhansopimukseen .
Suomessa käytössä ollut Elias Brennerin vaakunamalliin pohjautuva Suomen vaakuna jota on käytetty 1600-luvun loppupuolelta vuoteen 1889-luvulle saakka.
Lähetyskunnan matkustaminen Suomesta Pietariin tapahtui vaiheittain, ensimmäiset edustajat (kuten. C. E. Mannerheim , ym. muita jäseniä) saapui Pietariin 25. ja 26. lokakuuta 1808, heistä lähes kaikki (pois lukien Haartman ja Rehbinder ) palasi suomeen 7. tammikuuta 1809, myöhemmin joulukuun lopulla ja 1809 tammikuun alussa lähetyskuntaan liittyneet jäsenet, palasivat Suomeen helmikuun lopussa.
Suomen lähetyskunnan memoriaali allekirjoituksineen Venäjän Keisari Aleksanteri I :lle osoitetusta kirjeestä. Lähetyskunnan asiakirjat on luovutettu Venäjän ulkoministeriön arkistosta vuonna 2009, Suomen 200-vuotislahjaksi. Asiakirjoja säilytetään Suomen kansallisarkistossa Helsingissä.
Suomen lähetyskunnan mitali myönnettiin Lähetyskunnan audienssia edeltävänä päivänä 17/30 marraskuuta 1808, tunnustuksena porvariston - ja talonpoikaiston jäsenille työstään deputaatiossa , papiston ja aateliston jäseniä muistettiin ritarimerkillä .
Suomen lähetyskunta esitti valtiopäiviä järjetettäväksi Suomessa, keisari Aleksanteri I:n vakuutus suomen suuriruhtinaskunnan autonomisen ja itsehallinnollisen aseman perustamiseksi Porvoon valtiopäivillä 29. maaliskuuta 1809 .
Suomessa Haminan rauhansopimuksen jälkeen käytöön otettu 1809-1917 Venäjän keisarikunnan lippu.
Suomessa käyttöön otettu suuriruhtinaskunnan vaakuna Haminanrauhan jälkeen 1809-1917.