Neuvostoliitto Gorbatšovin aikakaudella
From Wikipedia, the free encyclopedia
Gorbatšovin aikakaudella pyrittiin uudistamaan Neuvostoliittoa, mikä ajoi maan valtataisteluun ja valtion hajoamiseen. Vuonna 1985 Neuvostoliitossa nousi valtaan Mihail Gorbatšov, joka aloitti talousuudistuksen, perestroikan. Sen tarkoitus oli parantaa talouskasvua ja elinoloja sekä muuttaa sosialismi inhimilliseksi. Perestroikaan liittyi alussa raskaan teollisuuden kehittäminen uskorenije ja varsinkin glasnost, tiedonvälityksen vapautuminen sensuurista.
Gorbatšov suosi liennytystä ja ydinaseneuvotteluja lännen kanssa, ja sai aikaan muun muassa euro-ohjukset poistavan INF-sopimuksen. Niinpä Gorbatšov oli länsimaissa hyvin suosittu, mutta muun muassa alkoholin vastaisen kampanjan vuoksi kotimaassaan epäsuosittu. Gorbatšov sai huomata että suuri osa kommunistisesta puolueesta vastusti hänen uudistuksiaan. Vanhoillisten vastustus lisääntyi, kun maa alkoi hajota kansallisuuskiistojen takia. Neuvostoliiton talous alkoi perestroikan edetessä luhistua ja pulat pahenivat.
Toisaalta demokratisoitumisen tuloksena Venäjälle syntyneeseen demokraattisen liikkeen keulahahmoksi nousi vahvaksi vaikuttajaksi Boris Jeltsin, joka piti Gorbatšovin uudistuksia liian hitaina. Baltia itsenäistyi, ja armeija ei saanut maita hallintaansa.
Uudistuksia pelkäävät vanhoilliset kommunistit kaappasivat vallan vähäksi aikaa elokuussa 1991, jolloin Venäjän johtaja Jeltsin asettui näkyvästi vastustamaan kaappausta, ja voitti vanhoilliset. Tämä suisti Gorbatšovin vallasta. Niinpä uudistukset ja kansallisuuskiistat johtivat lopulta maan hajoamiseen 25. joulukuuta 1991, ja Neuvostoliiton seuraajaksi tuli Venäjän federaatio sekä monta muuta aikaisempaa neuvostotasavaltaa.