Nez percét
intiaanikansa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Nez percé -intiaanit eli sahaptinit ovat eräs Yhdysvaltain alkuperäiskansoista. He kuuluivat sahaptinien kieliryhmään ja heidän omakielinen nimensä oli Nee-mee-puu tai Nimiipu, joka tarkoitti "todellista kansaa".[2] Parhaiten sahaptinit tunnetaan nez percé -nimellä, joka merkitsi ranskan kielellä "lävistettyjä neniä". Nimeä oli käytetty alun perin vain yhdestä sahaptinien heimosta, jonka rituaaleissa harrastettiin lävistyksiä. Nopeasti nimen käyttö laajeni tarkoittamaan koko kansaa.[3]
Nez percét | ||||
---|---|---|---|---|
Kolme nez percé -intiaania valokuvassa 1800-luvulta. | ||||
Väkiluku | 2 700¹[1] | |||
Merkittävät asuinalueet
|
||||
Kielet | nez percé, englanti | |||
Uskonnot | Perinteiset intiaaniuskonnot, kristinusko | |||
Huomautukset
¹.
|
||||
Infobox OK |
Nez percéin perinteiset asuinalueet olivat Oregonissa, Washingtonissa ja Idahossa. Kyläheimot elivät rauhanomaisissa suhteissa toisiinsa omaamatta kiinteää poliittista yhteyttä. Nez percét olivat alun perin väkiluvultaan suurin maan läntisistä kansoista, ja heidän väestönsä on otaksuttu käsittäneen yli 6 000 intiaania. Lewisin ja Clarkin tutkimusretken aikoihin kansan määräksi on arvioitu 4 000.[4] Lähes läpi koko historian heidän suhteensa eurooppalaisiin maahanmuuttajiin ja Yhdysvaltoihin olivat hyvät. Vuonna 1877 nez percét kuitenkin ajautuivat päällikkönsä Josephin johtamina sotaan Yhdysvaltain armeijaa vastaan.[5]