Pohjanmeren öljy
From Wikipedia, the free encyclopedia
Pohjanmeren öljy tarkoittaa 1960-luvulla Luoteis-Euroopasta löydettyjä merenalaisia maaöljy- ja maakaasukenttiä, joiden avulla Pohjanmeri on kasvanut Euroopan suurimmaksi[1] ja maailman mittakaavassakin merkittäväksi öljyntuotantoalueeksi. Maakaasua alettiin saada jo 1960-luvulta alkaen Pohjanmeren eteläosasta Alankomaiden ja itäisen Englannin väliseltä alueelta. Vuonna 1971 käynnistyi öljyntuotanto Norjan ja neljä vuotta myöhemmin Britannian merialueella, minkä lisäksi pienempiä tuottajia alueella ovat Alankomaat, Tanska ja Saksa. Öljynetsintä ja tuotanto on laajentunut Norjassa pohjoiseen Norjanmerelle sekä Britanniassa länteen Shetlandinsaarten länsipuolelle. Alueen raakaöljyä pidetään korkealaatuisena ja vähän rikkiä sisältävänä. Öljyä ja kaasua kuljetetaan mereltä laivojen lisäksi vedenalaisia putkia pitkin.[2] Kansainvälisten öljy-yhtiöiden lisäksi erityisesti alueen suurin öljyntuottajamaa Norja on vaurastunut nopeasti Pohjanmeren öljyn avulla. Tuotannon haittapuolia ovat etenkin alkuaikoja vaivanneet työturvallisuuskysymykset isoine onnettomuuksineen sekä erilaiset ympäristövaikutukset.