Rannikkojääkäri
Suomen merivoimien jalkaväkiyksikkö / From Wikipedia, the free encyclopedia
Rannikkojääkärit ovat Suomen merivoimiin kuuluvia jalkaväkijoukkoja, jotka ovat erikoistuneet taistelutehtäviin rannikolla ja saaristossa. Rannikkojääkäri on samalla sotamiestä vastaava miehistön sotilasarvo. Rannikkojääkärien päätehtävät ovat hyökkäys, tiedustelu, valvonta ja kohteiden suojaus. Rannikkojääkärien taistelussa on aina korostunut joustava, tilanteenmukainen toiminta eli tehtävätaktiikka, pienten osastojen iskut ja hajautettu toiminta.[1]
Rannikkojääkärien tunnus on tummanvihreä baretti kullanvärisellä merikotkakokardilla. Vihreän baretin saadakseen rannikkojääkärin on juostava Cooperin testissä vähintään 2 900 metriä, uitava 200 metriä alle viidessä ja puolessa minuutissa sekä saavutettava lihaskunto- ja ampumataitotesteissä riittävän hyvä tulos. Lisäksi rannikkojääkärin on suoritettava noin 30 tuntia kestävä barettimarssi, jossa edetään täydessä 40 kilon taisteluvarustuksessa 60-70 kilometriä marssien ja juosten. Matkan varrella marssijoita testataan erilaisilla taistelutilanteita jäljittelevillä tehtävillä, kuten haavoittuneiden evakuoinnilla. Suoritukseen kuuluu myös hyinen vesistönylitys, ja suojeluhälytyksen jälkeen edetään muutama kilometri kaasunaamari päässä. Barettimarssin vaativuutta kuvaa se, että jopa 40 prosenttia osallistujista saattaa joutua keskeyttämään suorituksen.[2]
Rannikkojääkäreitä koulutetaan Uudenmaan prikaatiin kuuluvassa Vaasan rannikkojääkäripataljoonassa. Palvelusaika on miehistölle 165 tai 255 vuorokautta, ryhmän- ja joukkueenjohtajille 347 vuorokautta. Rannikkojääkärien vesistökalustona ovat mm. G-veneet, U-600 Jurmo-luokan joukkojenkuljetusveneet ja U-700 Jehu-luokan maihinnousuveneet.[3]