Siouxit
intiaanikansa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Siouxit [ˈsiouksit] eli sioux’t [suːt] on yhteisnimitys dakotojen, lakotojen ja nakotojen intiaanikansoille. Siouxien alkuperäiset asuinalueet sijaitsivat nykyisten Minnesotan ja Wisconsinin osavaltioiden alueella Yhdysvalloissa. 1700-luvun aikana lakotat erkanivat muista siouxeista ja ylittivät Missourijoen, jonka länsipuolella he omaksuivat Suurten tasankojen nomadien ratsastuskulttuurin. Dakotat muistetaan parhaiten vuoden 1862 Minnesotan kansannoususta. Lakotat puolestaan ovat jääneet historiaan erityisesti vuonna 1876 käydystä Little Bighornin taistelusta ja vuoden 1890 Wounded Kneen verilöylystä.
Siouxit | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Sioux-soturi Eddie Plenty Holes vuodelta 1899. | ||||||||||
Väkiluku | Yli 150 000 | |||||||||
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||
Kielet | englanti, sioux-kielet | |||||||||
Uskonnot | kristinusko, midewiwin, muita | |||||||||
Sukulaiskansat | osaget, omahat, winnebagot, poncat, quapawt | |||||||||
Infobox OK |
Siouxit eivät olleet kielellisesti tai kulttuurillisesti kovin yhtenäinen ryhmä, mutta Yhdysvaltojen hallinto rekisteröi heidät kaikki siouxeiksi 1800- ja 1900-luvuilla. Nykyisin puolet rekisteröityneistä siouxeista asuu reservaateissa Etelä- ja Pohjois-Dakotassa.