Valko-Venäjän kansantasavalta
entinen valtio / From Wikipedia, the free encyclopedia
Valko-Venäjän kansantasavalta (valkoven. Белару́ская Наро́дная Рэспу́бліка, Belaruskaja Narodnaja Respublika) oli lyhytikäinen itsenäinen valtio keskellä Eurooppaa. Itsenäisyysjulistuksen antaessaan Valko-Venäjän kansantasavallan alue kuului Saksan keisarikunnan etupiiriin (katso myös vasallivaltio).
Valko-Venäjän kansantasavalta Беларуская Народная Рэспубліка |
|
---|---|
1918–1919 |
|
Valtiomuoto | tasavalta |
Pääkaupunki |
Minsk · Vilna (1918 ) Hrodna (1918–1919) |
Kielet | valkovenäjä, venäjä |
Valuutta | rupla |
Kansallislaulu | Vajacki marš |
Edeltäjä(t) | Neuvosto-Venäjä |
Seuraaja(t) |
Liettualais-valkovenäläinen SNT Puola |
Infobox OK |
Valko-Venäjän kansantasavalta julistautui itsenäiseksi 25. maaliskuuta 1918. Vuonna 1917 oli ennakoivasti muodostettu Valko-Venäjän kansallinen komitea. Komitean tehtävänä oli muodostaa valtiollisia instituutioita. Valko-Venäjän kansantasavalta oli itsenäisyysjulistuksen aikaan Saksan keisarikunnan armeijan miehittämä ja se kuului Brest-Litovskin rauhansopimuksen mukaan Saksan etupiiriin.
Valtiosta on käytetty suomen kielessä myös Valko-Venäjän kansallinen tasavalta, mikä olisi ehkä osuvampi nimitys, sillä myöhemmin sana kansantasavalta on värittynyt tarkoittamaan kommunististista diktatuuria. [1]