Vastauskonpuhdistus Ruotsissa
From Wikipedia, the free encyclopedia
Vastauskonpuhdistus Ruotsissa (lat. Missio Suetica) oli katolisen kirkon tavoite palauttaa katolinen usko Ruotsiin. Ruotsi oli uskonpuhdistuksen myötä irtautunut katolisesta kirkosta 1520-luvulla, mutta luterilaisuuden vakiintuminen kesti vuosisadan ajan. Kuningas Juhana III suhtautui katolilaisuuteen myönteisesti ja hänen poikansa, kruununperillinen Sigismund kasvatettiin katoliseksi. Juhana kuitenkin tavoitteli kristikunnan yhtenäisyyttä, minkä vuoksi sekä luterilaiset että katoliset suhtautuivat häneen kielteisesti. Jesuiitat pyrkivät salaa toimien saamaan katolilaisuudelle kannatusta, mutta heidän salakähmäisyytensä pilasivat heidän maineensa ja jesuiitoista muodostui stereotyyppinen kuva viekkaina kieroilijoina. Juhanan kuoleman jälkeen ennestään jo Puolan kuninkaaksi valittu Sigismund kruunattiin myös Ruotsin kuninkaaksi. Hän olisi halunnut ajaa vastauskonpuhdistusta Ruotsissa, mutta kruunajaisissa säädyt ryhmittyivät yksimielisesti katolisuutta vastaan ja painostivat Sigismundia tunnustamaan Ruotsin luterilaiseksi maaksi. Todellisen vallan maassa sai kuninkaan setä, Kaarle-herttua. Sigismund pyrki saamaan maansa valtaansa väkivalloin, mutta epäonnistui. Kaarle kukisti hänet sisällissodassa. Vuonna 1607 Kaarle-herttua kruunattiin Ruotsin kuningas Kaarle IX:ksi. 1600-luvulla Ruotsissa siirryttiin puhdasoppisuuden aikaan, jossa tiukan luterilaisen ortodoksian avulla kansa saatiin hallintaan ja luterilaisuus vakiinnutettiin maan ainoaksi uskonnoksi.