Francis Crick
yhdysvaltalainen fyysikko ja biologi / From Wikipedia, the free encyclopedia
Francis Harry Compton Crick (8. kesäkuuta 1916 Northampton – 28. heinäkuuta 2004)[1] oli englantilainen fyysikko ja molekyylibiologi. Francis Crick, James Watson ja Maurice Wilkins saivat vuonna 1962 lääketieteen Nobel-palkinnon DNA:n molekyylirakenteen ja sen merkityksen keksimisestä.
Francis Crick | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. kesäkuuta 1916 |
Kuollut | 28. heinäkuuta 2004 (88 vuotta) |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Max Perutz |
Tutkimusalue | Molekyylibiologia, DNA, fysiikka, neurotiede, biofysiikka ja perinnöllisyystiede |
Palkinnot | Nobelin lääketieteen palkinto (1962) |
Nimikirjoitus |
|
Infobox OK |
Crick oli aloittanut väitöskirjatyönsä ennen toista maailmansotaa, mutta sota keskeytti työn. Sodan jälkeen hän otti uuden tutkimusaiheen, joka oli kolmen eri tieteenalan yhteistä reuna-aluetta. Crick nimitti alaa biologian kemialliseksi fysiikaksi, ja siinä oli kyse elämän perusosasten selvittämisestä (nykyisestä molekyylibiologiasta). Crick tutki asiaa brittiläisessä proteiinirakenteiden tutkimusprojektissa Cavendish-laboratoriossa. Ensi sijassa tutkittiin hemoglobiinin ominaisuuksia. Samassa projektissa oli mukana yhdysvaltalainen biokemisti James D. Watson, joka innosti Crickin mukaan solujen DNA:n rakenteen selvittämiseen. Vuonna 1953 he esittelivät rakenteen hypoteettisesti Nature-lehdessä. DNA:n kaksoiskierteinen rakenne on sittemmin muodostunut molekyylibiologian peruskiveksi. [2]
Crick myönsi myöhemmin että nobelistien löytö pohjautui Rosalind Franklinin työhön.[3]
Crick jatkoi tutkimusta selvittämällä DNA:n toimintamekanismin, jonka kuvaamiseen hänen oli selvitettävä myös RNA:n rakenne ja toiminta: DNA tekee RNA:n, joka valmistaa geenin ohjauksessa proteiinin.[2] Tämän Crick esitti vuonna 1956. [4]