Jääsjärvi
järvi Hartolassa kirkonkylän lähellä / From Wikipedia, the free encyclopedia
Jääsjärvi on Päijät-Hämeessä Joutsassa ja Hartolassa Hartolan kirkonkylän itäpuolella sijaitseva järvi. Se on pinta-alaltaan Suomen 54. suurin järvi.[2][1]
Jääsjärvi | |
---|---|
Jääsjärven Hartolan-puoleista eteläosaa. |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Päijät-Häme |
Kunnat | Hartola, Joutsa |
Koordinaatit | 61°37′52″N, 26°08′06″E |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Jääsjärven alue (14.82) |
Tulouoma | Oravikivensalmi Rautvedestä |
Lasku-uoma | Tainionvirta Joutsjärveen |
Taajamat | Hartolan kirkonkylä |
Järvinumero | 14.821.1.001 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 92,3 m [1] |
Pituus | 21,197 km [1] |
Leveys | 10,174 km [1] |
Rantaviiva | 303,73 km [2] |
Pinta-ala | 81,1108 km² [2] |
Tilavuus | 0,37172314 km³ [2] |
Keskisyvyys | 4,58 m [2] |
Suurin syvyys | 28,2 m [2] |
Saaria | 479 [1] |
Vehkasalo, Hirtesalo, Kotisalo, Ohrasaari, Vihersalo | |
Infobox OK |
Jääsjärven rajauksesta esiintyy toisinaan erilaisia rajauksia. Limnologisesti sekä Rautaveden että Jääsjärven ja niitä yhdistävien salmien vedenpinta on sama 93,2 metriä mpy., joten ne voisi yhdistää samaan järveen. Paikalliset pitävät kuitenkin Rautavettä ja Jääsjärveä eri järvinä ja niiden väliin jääviä järvenosia Puttolanselkää, Angesselkää, Rääpönsalmea ja Laiskaselkää toiseen näistä kuuluvana. Erään tulkinnan mukaan pienet järvenosat jäävät Rautavedelle ja kapeimman Oravakivensalmen eteläpuoli kuuluu Jääsjärveen. Kuten sanottuna, muitakin rajauksia voi esiintyä. Tässä tekstissä raja asetetaan Oravakivensalmen sillalle.[1][3]