Kansallislipun aukio
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kansallislipun aukio (azer. Dövlət Bayrağı Meydanı) on aukio Kaspianmeren rannalla Bayilin esikaupunkialueella Bakussa, Azerbaidžanissa.[1][3] Tämä kaupungin eteläpuolisella rannikolla[4] Euroopan pisimmän rantabulevardin päätyyn[5] ja lähelle merivoimien päätukikohtaa vuosina 2007 – 2010 rakennettu aukio on Azerbaidžanin suhteellisen uusi nähtävyys ja maamerkki. Määräyksen tämän 60 hehtaarin kokoisen aukion perustamisesta antoi presidentti İlham Əliyev 17. marraskuuta 2007[6] ja 30. päivänä joulukuuta pidettiin alueella maanmurtotilaisuus.[7] Azerbaidžanin virallinen valtiolipun päivä perustettiin kaksi vuotta myöhemmin, 17. marraskuuta vuonna 2009.[7][8] Aukion rakennustyöt suoritti azerbaidžanilainen yhtiö Azenko (Azenco) amerikkalaisen Trident Support –nimisen arkkitehtitoimiston tekemien suunnitelmien mukaisesti.[9] Aukion keskeltä nouseva 162 metrin korkuinen metallinen[9] lipputanko sijaitsee presidentti I. Alijevin tehdystä aloitteesta[2] jalustalla, jonka muurirakennuksiin käytettiin noin 28 miljoonaa jokikiviä.[10] Lipputanko oli aikoinaan maailman korkein.[11] Oivallisen sijaintinsa ansiosta valtiolippu näkyy hyvin Bakun mahdollisimman monelta suunnalta.
Yleistietoa aukiosta | |
Aukion kokonaispinta-ala | 60 ha |
Lipputangon jalustan kokonaispinta-ala | 3 ha (myös 31 tuh. m²[1]) |
Lipputangon korkeus | 162 m (192 m merenpinnan yläpuolella)[2] |
Lipputangon halkaisija juurella | 3,2 m |
Lipputangon halkaisija huipulla | 1 ,09 m |
Lipputangon paino | 220 tonnia |
Lipputangon tuulenkesto | 30 m/s[2] |
Lipun pituus | 70 m |
Lipun leveys | 35 m |
Lipun pinta-ala | 2450 m² |
Lipun paino | 220 kg |
Ensimmäisen lipun paino | 350 kg |
Kullattu pronssivaakuna | 16 tonnia[2] |
Kansallislaulun sanat | 6,5 tonnia[2] |
Kullattu pronssikartta | 6,7 tonnia[2] |
Kansallislipun aukion avajaiset pidettiin 1. syyskuuta 2010. Joidenkin lähteiden mukaan vihkiäisseremoniasta nautittiin tunnustusta vailla Vuoristo-Karabahin itsenäisyyspäivän aattona ja vain päivä sen jälkeen, kun konfliktialueella tapahtui Azerbaidžanin armeijan ja tämän armenialaisenemmistöisen alueen puolustusvoimien joukko-osastojen välinen kahakka. Osapuolet syyttelevät toisiaan jo pitkään jatkuneista hyökkäyksistä.[12] Aukion lipputanko pääsi 29. toukokuuta 2011 Guinnessin ennätystenkirjaan maailman suurimpana salkona. Ennätys rikottiin jo toukokuussa v. 2011, jolloin Tadžikistanin pääkaupunki Dušanbe sai 165 metrin korkuisen lipputangon. Vuonna 2014 Bakun lipputanko oli kolmanneksi korkein maailmassa, koska pisimmäksi nousi 171 metrinen salko Jeddassa Saudi-Arabiassa.[13] Azerbaidžanin postimerkkien tuotannosta ja myynnistä vastaava viestintä- ja tietoliikenneministeriön alaisuudessa toimivan valtionyhtiön "Azermarka" toimesta 9. marraskuuta 2011 esittelyyn tuli tasavallan lipulle omistettu postimerkki, jossa on kuva kansallislipun aukiosta.[14]
Vuonna 2012 aukion viereen rakennettiin urheilu-, konsertti- ja monikäyttöhalli Bakı Kristal Zalı Eurovision-laulukilpailujen näyttämöksi.[15] Tulevaisuuden aukiota ympäröivät laajat puistot.[8]