Keskustelu:Suomen suuriruhtinaskunta
From Wikipedia, the free encyclopedia
onko nyt ihan varma tuo vuosiluku 1518, vai sähelsikö joku numerot nurinpäin ja pitäisi olla 1581
Artikkeli Suomen suuriruhtinaskunta oli suositeltu artikkeli, mutta menetti statuksen äänestyksessä.
Ajankohta | Tapahtuma | Tulos | (artikkelin versio) | |
28.6.2004 | Ehdolla suositelluksi artikkeliksi | Hyväksytty | (ikilinkki) | |
13.8.-27.8.2006 | Vertaisarviointi | Arvioitu | (ikilinkki) | |
28.8.-10.9.2006 | Suositellun artikkelin statuksen poisto | Poistettu | (ikilinkki) | |
17.10.-24.10.2007 | Ehdolla hyväksi artikkeliksi | Hylätty | (ikilinkki) | |
Aargh. Eikö tuo kasa lillukanvarsia joka hemmetin armeijaosastoista joutaisi ihan omaksi artikkelikseen. En nyt ryhdy ehdottelemaan sille nimeä, kun tässä ärtyneisyyden tilassa ehdottaisin kuitenkin jotain painokelvotonta...
- 1902 Miten suomen ja ruotsin kieli jäivät venäjän kielelle alisteiksiksi? (IP:81.175.155.207)
- Viitannee asetuksiin: "18/1902 Asetus venäjänkielen käyttämisestä toimituskirjoissa, joita antavat Suomen viranomaiset" ja "18/1902 Asetus suomen- ja ruotsinkielen käyttämisestä Suomenmaan tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa" , joista Suomalaisuuden liitto on todennut "1902. (19.6.) Määrättiin suomen ja ruotsin kielen käyttämisestä. Tuomioistuimen ja viranomaisen, jonka virka-alue käsitti yhden tai useampia pöytäkirjakieleltään yksikielisiä kuntia, oli käytettävä tätä kieltä. Jos virka-alueeseen kuului molemmankielisiä kuntia, oli käytettävä kuntien enemmistön pöytäkirjakieltä. Ylemmän tuomioistuimen oli käytettävä sitä kieltä, jota alempi oikeus tai viranomainen oli käyttänyt. (Vasta tällä asetuksella suomen kielestä tuli tasa-arvoinen ruotsin kanssa Suomessa). Keisari määräsi, että asetuskokoelmassa venäjänkielinen teksti julkaistiin ns. alkutekstinä sekä suomen ja ruotsinkieliset versiot käännöksinä." Tuohan oli ensimmäistä sortokautta. Kielikysymyksestä voisi kirjoittaa vielä enemmänkin... --Mikko Paananen 19:56 syys 10, 2004 (UTC)