Kuuden päivän sota
Egyptin, Jordanian ja Syyrian sota Israelia vastaan 1967 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Kuuden päivän sota (hepr. מלחמת ששת הימים, Milkhemet Šešet haYamim, arab. حرب الأيام الستة, Ḥarb al‑ʾayām as‑sitta) oli 5.–10. kesäkuuta 1967 käyty sota arabivaltioiden Egyptin, Jordanian ja Syyrian muodostaman liittoutuman ja Israelin välillä. Arabivaltiot saivat taloudellista tukea Irakilta, Kuwaitilta, Saudi-Arabialta, Sudanilta ja Algerialta. Myös Neuvostoliitto ryhtyi tukemaan arabivaltioita.
Kuuden päivän sota | |||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Arabien–Israelin konfliktia | |||||||||||
| |||||||||||
Osapuolet | |||||||||||
Komentajat | |||||||||||
Jitzhak Rabin |
Arabimaat | ||||||||||
Vahvuudet | |||||||||||
264 000 sotilasta |
Egypti 150 000; Syyria 75 000; Jordania 55 000; Saudi-Arabia 50 000; Irak 10 000 sotilasta; 812 lentokonetta[1] | ||||||||||
Tappiot | |||||||||||
Tappiot: |
Tappiot: |
Konflikti alkoi, kun Egypti saartoi Israelin laivaliikenteen Tiraninsalmen kansainvälisellä vesireitillä, poisti UNEF-rauhanturvaajat Siinain niemimaalta ja alkoi siirtää omia joukkojaan niiden tilalle. Tämän johdosta Israel teki ennalta ehkäiseväksi julistamansa iskun, jolla se onnistui tekemään Egyptin ilmavoimat toimintakyvyttömäksi muutamassa tunnissa. Jordania puolestaan hyökkäsi Israelin kaupunkeihin Länsi-Jerusalemiin ja Netanyaan. Sodan lopussa Israelin hallintaan jäivät Gaza, Siinain niemimaa, Länsiranta ja Golanin kukkulat[2]. Sodan tulos vaikuttaa merkittävällä tavalla alueen geopolitiikkaan yhä nykyäänkin.