Scillynsaaret
saariryhmä Ison-Britannian saaresta lounaaseen / From Wikipedia, the free encyclopedia
Scillynsaaret (engl. Isles of Scilly [sɪli], korniksi Syllan) on Lounais-Englantiin kuuluva saariryhmä 45 kilometrin päässä Cornwallin lounaisrannikolta. Scillynsaarilla on yhtenäishallintopiiriä vastaava asema.[1]
Pikafaktoja Maantiede, Valtio ...
Scillynsaaret | |
---|---|
Scillynsaarten sijainti. Oikealla Cornwall. |
|
Maantiede | |
Muut nimet | Syllan |
Sijainti | 49°56′10″N, 6°19′22″W |
Merialue | Kelttimeri |
Saaria yht. | 145 |
Suurin saari | St Mary's |
Pinta-ala | 16,33 km² |
Valtio | |
Valtio |
Yhdistynyt kuningaskunta Englanti |
Lääni | Lounais-Englanti |
Kreivikunta | Cornwall |
Väestö | |
Väkiluku | 2 153 |
Asutuskeskukset | Hugh Town |
Infobox OK |
Sulje
Scillynsaarilla on ollut asutusta kivikaudelta lähtien.[2] Maanviljelyn ja kalastuksen lisäksi tärkeäksi elinkeinoksi on noussut matkailu.
Englannin sisällissodan aikana Scillynsaaret toimivat tärkeänä tukikohtana rojalisteille, kunnes amiraali Robert Blake ryösti kesäkuussa 1651 saaret parlamentaristeille.
Scillynsaarten asukasluku on yli kaksituhatta. Saarten pinta-ala on 16,33 km². Suurin asutuskeskus on yli tuhannen asukkaan Hugh Town St Mary'sin saarella.