Syöpä
pahanlaatuinen kasvain / From Wikipedia, the free encyclopedia
Syöpä (lat. cancer) on yleisnimitys pahanlaatuisille kasvaintaudeille. Pahanlaatuisuus viittaa kasvainsolukon hallitsemattomaan kasvuun ja leviämiseen ympäröiviin tai muihin kudoksiin.
Syöpä | |
---|---|
Ala | onkologia |
Oireet | patti, verenvuoto, pitkittynyt yskä, painon putoaminen, suolistohäiriöt |
Hoito | leikkaus, sädehoito, solunsalpaajat, hormonihoidot, interferonit, immuunihoidot, immunoterapia |
Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Infobox OK |
Syöpä on yksi maailman yleisimmistä kuolinsyistä. Vuonna 2012 syöpään sairastui 14 miljoonaa ja kuoli 8 miljoonaa ihmistä.[1][2] Erilaisia syöpätauteja tunnetaan yli 2 000.[3]
Suomessa syöpään sairastuu vuosittain suurin piirtein 32 000 ihmistä (uudet syövät vuosina 2012–2016). Heistä kaksi kolmasosaa on elossa viiden vuoden kuluttua.[4] Suomen yleisimmät syövät ovat naisilla rintasyöpä ja miehillä eturauhassyöpä. Uusia sairastumisia näihin syöpiin oli esimerkiksi vuonna 2016 noin 5 000. Seuraavaksi yleisimmät syöpätyypit ovat molemmilla sukupuolilla suolistosyövät ja keuhkosyöpä. Taudeista selviytyminen vaihtelee syöpätyypeittäin voimakkaasti: rinta- ja eturauhassyöpäpotilaista yli 90 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta, suolistosyöpäpotilaista on noin 65 prosenttia ja keuhkosyöpäpotilaista runsaat 10 prosenttia.[5]
Useimmissa syövissä sairastumisriski kasvaa iän myötä, sillä solujen perimään ehtii ajan kuluessa kertyä syövälle altistavia mutaatioita. Pikkulasten ja nuorten syövät ovat kuitenkin lisääntyneet Euroopassa viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana[6].
Keskimäärin 40 solua muuttuu päivittäin syöpäsoluiksi ihmisen elimistössä[7]. Immuunipuolustuksen tehtävänä on tuhota ne[8]. Normaalien solujen jakautumista säätelevät erilaiset hormonit ja signaalitselvennä, mutta tämän järjestelmän häiriintyessä solu jatkaa jakautumistaan loputtomiin, eli muuttuu syöpäsoluksi. Luonnollisten tappajasolujen eli NK-solujen tehtävänä on tuhota syöpäsolut, jotteivät ne laajenisi syöpäkasvaimiksi[9].
Jos syöpäsolut saavat jatkaa hallitsematonta jakautumistaan, muodostuu syöpäalueelle kasvain. Tiivistä kasvainta ei kuitenkaan muodostu aina, vaan syöpäsolut saattavat levitä laajemmalle alueelle ja käyttäytyä jossain määrin kuten tavallisetkin solut. Kasvaimet jaetaan yleensä kolmeen eri luokkaan: hyvin, kohtalaisesti ja huonosti erilaistuneisiin.lähde? Useille syöpätyypeille on ominaista etäpesäkkeiden (metastaasien) muodostuminen kehon eri osiin. Etäpesäkkeitä muodostuu, kun syöpäsolut tunkeutuvat ensisijaisesta kasvaimesta imuneste- tai verenkiertoon ja kulkeutuvat sitä kautta muihin elimiin, joissa solut tunkeutuvat kudokseen. Etäpesäkkeiden synnyn suurin este on tyypillisesti uuteen kudokseen vaeltaneiden syöpäsolujen kyvyttömyys selvitä uudessa ympäristössä, jotta ne voivat muodostaa sekundaarisen (metastaattisen) kasvaimen. Eri syövät tyypillisesti muodostavat etäpesäkkeitä eli metastasoivat tiettyihin elimiin, joista tavallisimmat ovat maksa, keuhkot, lisämunuaiset, aivot ja luusto.lähde?
Syöpäsairauksia hoidetaan muun muassa lääkkein (kemoterapia), hormonihoidolla, sädehoidolla tai poistamalla kasvaimet kirurgisesti. Syöpäsairauksia käsittelevä lääketieteen osa-alue on onkologia.lähde?