Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–
Venäjän sotilaallinen tunkeutuminen Ukrainaan 2022 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 on jatkoa vuonna 2014 alkaneelle konfliktille, jonka osana Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaan ja tukenut Donetskin ja Luhanskin separatistialueita aseellisesti Itä-Ukrainan sodassa. Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.[40] Ennen hyökkäystä Venäjä oli pitkään siirtänyt joukkojaan lähemmäksi Ukrainan rajaa ja pitänyt suuria sotaharjoituksia,[41] tunnustanut Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan itsenäisyyden Ukrainassa ja siirtänyt sotilaitaan niihin.[42]
Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita. |
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Venäjän–Ukrainan sotaa | |||||||||
Venäläisjoukkojen ja ukrainalaisten hallussaan pitämien alueiden tilanne Ukrainassa (24. helmikuuta 2022 –). | |||||||||
| |||||||||
Osapuolet | |||||||||
Komentajat | |||||||||
Vahvuudet | |||||||||
169 000–190 000[7]
(vahvuusluvut sodan alkuvaiheessa) |
209 000 (asevoimat) | ||||||||
Tappiot | |||||||||
Ukrainan mukaan Kalustotappiot[lower-alpha 2][lower-alpha 3]
7 834 panssarivaunua
15 096 panssaroitua tst-ajoneuvoa 18 416 muuta ajoneuvoa tai tankkiautoa 13 497 tykkiä 1 095 raketinheitintä 833 it-järjestelmää 357 lentokonetta 326 helikopteria 2 270 risteilyohjusta[lower-alpha 4] 10 886 taktista UAV:a[lower-alpha 5] 2 238 erikoislaiteyksikköä 28 alusta/venettä 1 sukellusvene[13] [lower-alpha 2][lower-alpha 3][lower-alpha 5] Venäjän mukaan |
Venäjän mukaan Kalustotappiot (27.5.2024)[29]
16 172 tankkia tai panssaroitua ajoneuvoa
22 027 muuta sotilasajoneuvoa 9 887 tykkiä tai kranaatinheitintä 1 318 raketinheitintä 524 it-ohjusjärjestelmää 603 lentokonetta 274 helikopteria 24 700 UAV:a Ukrainan mukaan | ||||||||
Siviiliuhrit
(YK) 30. huhtikuuta 2024: ainakin 10 946 kuollutta ja 21 154 loukkaantunutta[32][lower-alpha 7] |
Varhain aamulla 24. helmikuuta 2022 Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti televisiopuheessaan sotilasoperaation alkamisesta.[40] Putinin mukaan sen tavoite ei ollut Ukrainan miehittäminen, vaan sen ”demilitarisointi”. Hän syytti Ukrainaa järjestelmällisestä venäläisvähemmistönsä kansanmurhasta ja sen hallintoa natsismista.[43] Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan väitteet olivat valheellisia ja naurettavia. Lisäksi puheessaan Putin painotti, että jokainen Ukrainaa auttava ulkovalta kohtaisi välittömän vastauksen.[44] Muita tavoitteita olivat Ukrainan julistautuminen puolueettomaksi, eli sen Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyden estäminen, separatistialueitten itsenäisyyden tunnustaminen, sekä Sevastopolin liittovaltiokaupungin ja Krimin autonomisen tasavallan liittymisen Venäjän federaatioon 2014 tunnustaminen.[45] Brittiläisen kenraalin Richard Barronsin mukaan myös maayhteys Krimin ja Venäjän välillä oli Venäjän todennäköinen tavoite.[46]
Hyökkäyksen alettua Ukraina julisti maahan sotatilan, ja maan ulkoministeri Dmytro Kuleba kuvasi Venäjän toimia täysimittaiseksi sodaksi Ukrainaa vastaan.[47][48] Helmikuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä Ukrainan presidentti Zelenskyi allekirjoitti määräyksen yleisestä liikekannallepanosta.[49] Ukrainan asevoimiin kuului noin 900 000 reserviläistä.[50]
Hyökkäyksen alettua alkoi näyttää mahdolliselta, että Venäjän tavoitteena ei ollut pakottaa Kiovaa poliittisiin myönnytyksiin, vaan vaihtaa koko Ukrainan hallitus venäläismieliseen.[51] Maaliskuun alettua nopea sotilaallinen ratkaisu ei enää kuitenkaan näyttänyt Venäjälle mahdolliselta, sillä pääkaupunki Kiovan puolustus oli vakiintunut melko lujaksi. Jo silloin alkaneissa tulitaukoneuvotteluissa se ei vaatinut Ukrainan hallituksen vaihtoa.[52][53] Suomen Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan kyseessä ei ollut pelkästään keskitetyn rintaman asemasota, vaan etenkin Ukraina keskellä puolustautujana saattoi siirrellä paikallisesti organisoituja joukkojaan pienin määrin nopeasti rintamalta toiselle.[54] Fyysisten sotatapahtumien ja siviilien kokemien kärsimyksien lisäksi paljon mediahuomiota on saanut informaatiosodan yhteisnimellä kulkeva kyber- ja mediavaikuttaminen, jossa Ukraina menestyi sodan alkuviikkoina Venäjää selvästi paremmin.[55][56]
Venäjää vastaan asetettiin maailmanlaajuisesti merkittäviä talouspakotteita ja muita sanktioita. Länsimaat alkoivat avustaa Ukrainaa asein, rahallisesti ja humanitäärisin tarvikkein.[57] Sota käynnisti myös Ukrainan pakolaiskriisin, jossa 3,7 miljoonaa ukrainalaista oli evakkoina maan sisällä (27.12.2023 tilanne).[58][59]
Ukrainan sisäisiä evakkoja oli maaliskuun 2024 lopussa 3,4 miljoonaa.[39] Venäjän jatkaessa tuhoisia iskujaan rajanläheisiä paikkakuntia kohtaan (alle 25 km rintamasta tai valtakunnanrajasta), näiltä seuduilta evakuoidaan tai muuten rajaseuduilta muuttaa toistuvasti väkeä suojaan toisaalle.[60] Ukrainasta lähteneiksi pakolaisiksi kirjattiin maailmanlaajuisesti 6,484 miljoonaa pakolaista (tilanne 16. toukokuuta 2024), joista Euroopassa oli 5,942 miljoonaa. Suomessa Ukrainasta paenneita oli 62 140 (31. huhtikuuta 2023).[38] Eurostatin mukaan EU-maissa tilapäisen suoja-aseman saaneita pakolaisia oli huhtikuussa 2024 yhteensä 4,2 miljoonaa.[61]
Ukrainan aloitettua vastahyökkäykset ensin Kiovan pohjoispuolella ja syyskuussa valloitettua laajoja alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa hyökkääjä joutui sodassa puolustuskannalle. Tämän seurauksena Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21. syyskuuta 2022 osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa.[62] Venäjä järjesti 23.–27. syyskuuta 2022 miehitettämillään alueilla vilpillisiä kansanäänestyksiä alueiden liittämisestä Venäjään. Odotetusti merkittävä enemmistö kannatti liittymistä, sillä vaaleja pidettiin yleisesti väärennettyinä ja lopputulosta ennalta määrättynä.[63] Putin ilmoitti 30. syyskuuta liittävänsä alueet Venäjään.[64]