Ateroskleroosi
valtimon seinämän rasvakovettuma / From Wikipedia, the free encyclopedia
Ateroskleroosi eli valtimonkovettumatauti[1] (kreik. athera velli, skleros kova) on valtimoa rappeuttava kroonisen matala-asteisen tulehduksen aiheuttama sairaus[2].
Ateroskleroosissa valtimon sisäkerroksen makrofageihin ja solunulkoiseen tilaan kerääntyy rasva-aineista ja sidekudoksesta sekä lopuksi myös kalkista eli hapettuneesta kalsiumista koostuvaa plakkia. Plakin mahdollinen repeytyminen aiheuttaa terveyttä uhkaavan verihyytymän eli veritulpan tai tukoksen eli embolian[3].
Ateroskleroosista on käytetty myös termejä rasvakovettumistauti[4] ja verisuonikalkkeuma[5].
Ateroskleroosi on arteriosklerooseista eli valtimoa kovettavista tiloista ylivoimaisesti yleisin. Arteriosclerosis obliterans tai ASO-tauti eli tukkiva valtimotauti tarkoittaa yleensä ateroskleroosin aiheuttamaa alaraajojen valtimoihin ja aorttaan painottuvaa valtimotautityyppiä[6].
Ateroskleroosin aiheuttamiin sairauksiin kuuluvat muun muassa iskeemiset sydänsairaudet, kuten sepelvaltimotauti, sepelvaltimotautikohtaus (engl. acute coronary syndrome, ACS), epästabiili angina pectoris (engl. unstable angina pectoris, UAP) ja sydäninfarkti ilman ST-nousuja (engl. non-ST-elevation myocardial infarction, NSTEMI) sekä ST-nousuinfarkti (STEMI). Sairauksiin kuuluvat myös iskeemiset aivoverenkiertohäiriöt (AVH) kuten aivoinfarkti ja ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (engl. transient ischaemic attack, TIA), ja muiden valtimoalueiden taudit, kuten alaraajojen tukkivan valtimotaudin aiheuttama alaraajaiskemia ja suolen mesenteriaali-iskemia.