Baskit
lounaiseurooppalainen kansa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Baskit (baskiksi euskaldunak, esp. vascos, ransk. Les Basques) ovat Biskajanlahden pohjukan Baskimaassa Espanjan ja Ranskan rajan molemmin puolin asuva kansa. Baskit puhuvat baskin kieltä, jolla ei ole tunnettuja sukulaiskieliä.
Baskit | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Sancho III • Elcano • Ignatius Loyola • Francisco Xavier • Lope de Aguirre • Fausto Elhuyar Zumalacárregui • D'Abbadie • Gayarre • Sarasate • Pío Baroja • René Cassin Oteiza • Cenarrusa • Chillida • Ibárruri • Garamendi • Atxaga Eyharts • Indurain • Olazábal • Pasaban • Harinordoquy • Xabi Alonso |
||||||||||||||||
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||
Kielet | baski, espanja, ranska | |||||||||||||||
Uskonnot | katolilaisuus | |||||||||||||||
Infobox OK |
Baskit ovat historiansa aikana onnistuneet säilyttämään aina jonkinlaisen itsehallinnon useista valloitusyrityksistä huolimatta. Keskiajalla baskit tunnettiin Euroopan johtavina laivanrakentajina, merimiehinä ja kalastajina. Francon Espanjassa 1930-luvulta 1970-luvulle baskit kärsivät sorrosta, mutta sen jälkeen heidän autonomiansa on jälleen vahvistunut.
Espanjassa asui 1900-luvun lopulla noin 850 000 etnistä baskia ja Ranskassa 130 000. Sen lisäksi muualla maailmassa, etenkin Etelä-Amerikassa ja Yhdysvalloissa, asuu omissa yhteisöissään ehkä jopa 170 000 baskia.[1]