Basso
matalin miesääni / From Wikipedia, the free encyclopedia
Basso (lat. bassus, matala) on matalin miesääni. Tyypillisesti bassolaulajan ääniala on välillä suuri E-e1, mutta jotkut bassot pääsevät korkeammalle ja matalammalle. Basso on harvinainen miesten äänityyppi, ja ns. aitoja bassoja on miehistä vain noin viisi prosenttialähde?. Basso on erityisen tarpeellinen äänityyppi kuorossa ja oopperassa. Kuorossa baritonit laulavat usein basson äänialan osuuksia. Hieman bassoa korkeampaa äänialaa kutsutaan bassobaritoniksi.
Tämä artikkeli käsittelee miesääntä. Bassokitarasta on oma artikkelinsa. Sanan muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Bassolla on suuri ääni ja laaja ääniala. Monet bassolaulajat pystyvät laulamaan yhtä korkealle kuin baritonit tai jopa tenorit, mutta eivät pysty pysyttelemään niin korkealla.[1]