Casablancan konferenssi (1943)
From Wikipedia, the free encyclopedia
Casablancan konferenssi pidettiin 14.–23.1.1943 Marokon Casablancassa, jossa tapasivat toisensa edustajineen Britannian pääministeri Winston Churchill ja Yhdysvaltain presidentti Franklin Roosevelt. Stalin ei ollut paikalla sotilaallisista syistä, koska Neuvostoliiton eteläinen hyökkäys oli parhaillaan käynnissä. Kokoukseen oli kutsuttu kaksi ranskalaista kenraalia, Pohjois-Afrikan joukkojen komentaja Henri Giraud ja Vapaan Ranskan komentaja Charles de Gaulle.[1]
Tapaamisessa korostuivat erilaiset näkemykset, joita valtiojohtajilla oli Hitlerin kukistamisesta. Britit halusivat jatkaa taistelua Välimerellä ennen Englannin kanaalin ylitehtävää päähyökkäystä Eurooppaan. Brittien kaavailujen mukaan hyökkäys Italiaan ja Sisiliaan johtaisi siihen, että saksalaiset joutuisivat vetämään joukkojaan italialaisten avuksi Ranskasta ja Alankomaista, mikä taas puolestaan suistaisi Mussolinin vallasta. Samalla saataisiin tukikohtia Liittoutuneiden pommituksille Saksan sota- ja Romanian öljyteollisuutta vastaan. Amerikkalaiset uskoivat suunnitelman sitovan tarpeettomasti voimia sodan sivunäyttämöille ja heikentävän siten Englannin kanaalin ylitystä. Erimielisyyttä aiheutti myös Rooseveltin ehdottoman antaumisen vaatimus.[2], joka tuli yllätyksenä Churchillille, mutta hän ja myöhemmin Stalin hyväksyivät sen.[1]