Eurytmia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Eurytmia (m. kreik. εὐ, hyvä, oikea, harmoninen, ja ῥυθμός rytmi, suhde, liike) on liiketaidemuoto, joka sai alkunsa 1900-luvun alussa, aikana jona taidetanssin uusissa muodoissa etsittiin kehon, sielun ja hengen yhteyttä. Eurytmian merkittävimmät kehitysimpulssit ovat peräisin Rudolf Steinerilta (1861–1925).[1]
Eurytmiassa liikutaan yksin tai ryhmässä.[2] Koreografioissa ilmaistaan tilassa liikkumisen ja eleiden avulla erilaisia asioita: musiikista mm. rytmiä, säveliä ja intervalleja; runoista mm. rytmiä, äänteitä ja kielioppia.[3][4] Eurytmian osa-alueita ovat mm. itsenäinen esittävä taide, eurytmiaterapia sekä koulueurytmia.[5][6][7]
Steinerin mukaan eurytmiassa ruumis, sielu ja henki työskentelevät harmoniassa. Eurytmiaa voi siten hänen mukaansa kutsua myös henkis–sielulliseksi voimisteluksi.[8]
Eurytmiaa tehdään joko puheeseen, esimerkiksi runonlausuntaan tai soitinmusiikkiin. Koreografiat voivat olla erittäin monimutkaisia ja liikeratoja soolona tai monen henkilön ryhmässä.
Taiteellisessa eurytmiassa voidaan toteuttaa muun muassa kokonaisia sinfonioita eurytmisesti liikkuen. Esityksissä värikkäät puvut täydentävät liikkeen ilmaisuvoimaa.
Eurytmiaa opiskellaan pääsääntöisesti neljä vuotta, jonka jälkeen voi valmistua eurytmistiksi. Myöhemmillä opinnoilla voi erikoistua steinerkoulun eurytmianopettajaksi, hoitoeurytmistiksi tai näyttämötaiteeseen.[9] Eurytmisti työskentelee yleensä steinerkoulussa eurytmianopettajana tai taiteen alalla.