Frans I (Itävalta)
viimeinen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (1792–1806) ja ensimmäinen Itävallan keisari (1804–1835) / From Wikipedia, the free encyclopedia
Frans I (12. helmikuuta 1768 Firenze, Toscanan suurherttuakunta[1] – 2. maaliskuuta 1835 Wien, Itävallan keisarikunta[2]) oli viimeinen Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari (1792–1806) ja ensimmäinen Itävallan keisari (1804–1835).[3] Hän kuului Itävaltaa 1200-luvulta 1900-luvulle hallinneeseen Habsburg-sukuun.[1]
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Frans I ja II | |
---|---|
Itävallan keisari | |
Valtakausi |
11. elokuuta 1804 – 2. maaliskuuta 1835 |
Seuraaja | Ferdinand I |
Pyhä saksalais-roomalainen keisari | |
Valtakausi |
5. heinäkuuta 1792 – 6. elokuuta 1806 |
Kruunajaiset | 14. heinäkuuta 1792 |
Edeltäjä | Leopold II |
Seuraaja | Napoleon (Reinin liiton suojelija) |
Unkarin ja Kroatian kuningas Böömin kuningas | |
Valtakausi |
1. maaliskuuta 1792 – 2. maaliskuuta 1835 |
Kruunajaiset |
6. kesäkuuta 1792 (Unkari ja Kroatia) 9. elokuuta 1792 (Böömi) |
Edeltäjä | Leopold II |
Seuraaja | Ferdinand I |
Syntynyt |
12. helmikuuta 1768 Firenze, Toscanan suurherttuakunta |
Kuollut |
2. maaliskuuta 1835 (67 vuotta) Wien, Itävallan keisarikunta |
Hautapaikka | Wien |
Puoliso | Maria Teresa |
Lapset |
Ferdinand I Frans Karl |
Koko nimi | Franz Joseph Karl |
Suku | Habsburg-Lothringen |
Isä | Leopold II |
Äiti | Maria Luisa |
Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
Nimikirjoitus |
Frans nousi valtaistuimelle vuonna 1792 isänsä, keisari Leopold II:n jälkeen. Tuolloin hänestä tuli Rooman keisari hallitsijanimellä Frans II sekä Itävallan arkkiherttua ja Unkarin ja Böömin kuningas. Napoleonin kukistettua Saksalais-roomalaisen keisarikunnan Frans julistautui vuonna 1804 Itävallan keisariksi hallitsijanimellä Frans I; kaksi vuotta myöhemmin hän luopui virallisesti Rooman keisarin arvonimestään. Hän on Euroopan historian ainoa hallitsija, joka on kantanut yhtaikaa kahta eri keisarinarvoa ja on siksi saanut kutsumanimen Doppelkaiser (”kaksoiskeisari”).[3][4][5]