Jiddiš
aškenasijuutalaisten puhuma kieli / From Wikipedia, the free encyclopedia
Jiddiš on alun perin Keski- ja Itä-Euroopan aškenasijuutalaisten puhuma keskiaikaiseen saksaan pohjautuva kieli, jossa on vaikutteita myös seemiläisistä, slaavilaisista ja romaanisista kielistä. Jiddišiä kirjoitetaan heprealaisin kirjaimin, mutta sille on olemassa myös virallinen romanisaatiomuoto.
Jiddiš | |
---|---|
Oma nimi | יידיש (jidiš) tai אידיש (idiš), mame-loshn (sananmukaisesti "äidinkieli") |
Muu nimi | juutalaissaksa (vanh.) |
Tiedot | |
Alue | Saksa, Yhdysvallat, Israel, Alankomaat, Ranska, Meksiko, Panama, Argentiina, Uruguay, Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Romania, Unkari, Puola, Viro, Latvia, Liettua[1][2] |
Virallinen kieli |
Virallinen vähemmistökieli Ruotsissa. Tunnustettu kansalliseksi vähemmistökieleksi Juutalaisten autonomisella alueella, Venäjällä. |
Puhujia | 1,5 miljoonaa (äidinkielenä)[2] |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | perustuu heprealaiseen kirjaimistoon |
Kielenhuolto | YIVO |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä | germaaniset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | yi |
ISO 639-2 | yid |
ISO 639-3 | yid |
Infobox OK |
Jiddiš sai alkunsa 900–1200-lukujen välillä Saksassa. Sitä puhui vielä 1930-luvulla äidinkielenään 10–11 miljoonaa ihmistä, kaksi kolmasosaa maailman juutalaisista. Holokaustin, juutalaisten assimiloitumisen sekä heprean ja venäjän käytön suosimisen seurauksena äidinkieleltään jiddišinkielisiä on nykyisin enää noin 1,5 miljoonaa.[2] Arkikielenä ja äidinkielenä sitä käytetään joissain ortodoksijuutalaisissa ja hasidisissa yhteisöissä New Yorkissa ja Israelissa.[3]