Juhani Arajärvi
suomalainen poliitikko / From Wikipedia, the free encyclopedia
Juhani Arajärvi (vuoteen 1906 Alin, 25. heinäkuuta 1867 Urjala – 13. marraskuuta 1941 Helsinki) oli suomalainen pankinjohtaja, poliitikko ja ministeri. [1][2]
Juhani Arajärvi | |
---|---|
Suomen valtiovarainministeri | |
Edeltäjä | - |
Seuraaja | Kaarlo Castrén |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 25. heinäkuuta 1867 Urjala |
Kuollut | 13. marraskuuta 1941 (74 vuotta) Helsinki |
Tiedot | |
Puolue | Suomalainen puolue |
Infobox OK |
Juhani Arajärven vanhemmat olivat työnjohtaja Johan Kristian Alin ja Regina Eerola. Hän pääsi ylioppilaaksi 1888 Hämeenlinnan lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1891 ja filosofian maisteriksi 1894 suorittaen myös teologian opintoja. [2][1]
Arajärvi oli Viipuri-lehden päätoimittajana 1894–1896, Kymenlaakson kansanopiston johtajana 1896–1903 ja sen jälkeen Kansallis-Osake-Pankin konttorinjohtajana Kotkassa 1903–1906 ja Tampereella 1906–1918 ja viimeksi pankin johtokunnan jäsenenä Helsingissä 1918–1939.[2][1]
Arajärvi oli porvarissäädyssä Kotkan edustaja säätyvaltiopäivillä 1904–1905.[3] Suomalaisen puolueen ja Kokoomuksen kansanedustaja hän oli 1907–1914, 1917–1918 ja 1919–1922 sekä valtiovaraintoimituskunnan päällikkö (eli valtiovarainministeri) Svinhufvudin I ja Paasikiven I hallituksissa eli senaateissa 1917–1918. Kaikkiaan Arajärvi toimi senaattorina (ministerinä) 366 päivää. Arajärvi on yksi Suomen itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista. Hän ajoi läpi kaupan jolla Suomen valtio osti lokakuussa 1918 61,1 % norjalaisomistuksessa olleen Aktiebolaget W. Gutzeit & Co :n (myöhemmin Enso-Gutzeit Oy) osakkeista. Arajärvelle myönnettiin ministerin arvonimi 1918. [4]
Arajärvi toimi myös maanviljelijänä Vihdin Olkkalassa omistaen siellä 1929–1938 ja 1940–1941 600 hehtaarin kokoisen Kourlan kartanon. Hän oli mukana useissa asuinpaikkakuntiensa kotiseutuhenkisissä hankkeissa, muun muassa perustamassa kansanopistoa Kymenlaaksoon. Sukujuuriltaan hän oli hämäläistä sukua Urjalan ja Akaan seudulta. Arajärven isä oli Urjalan Honkolan kartanon työnjohtaja ja puoliso vuodesta 1896 Sofie Fredrique Charpentier, jonka vanhemmat olivat kapteeni Carl Axel Theodor Charpentier ja Marie Constance Forstén. Pariskunnan vuonna 1917 syntynyt poika reservin kornetti Matti Risto Juhaninpoika Arajärvi kaatui Talvisodassa maaliskuussa 1940. Juhani Arajärven kuoltua Kourlan kartanon omisti hänen nuorin tyttärensä Eeva Arajärvi (s. 1920) joka oli naimisissa varatuomari Kaarlo Tuurnan kanssa.[5][4] Arajärven toinen tytär Kerttu oli naimisissa 1920- ja 30-lukujen Suomen urheilutoiminnassa näkyvän persoonan Väinö Teivaalan kanssa. [6]