Kadmium on valkoinen ja pehmeä metalli. Sen kemiallinen merkki on Cd (lat. cadmium) ja järjestysluku 48. Sen sulamispiste on melko matala, noin 320 °C. Sitä valmistetaan lähinnä sinkin valmistuksen sivutuotteena. Nykyään tärkein käyttökohde on nikkelikadmiumakut. Aikaisemmin kadmiumia on käytetty muun muassa teräksen päällystämisessä, mutta siitä on luovuttu kadmiumin ympäristöhaittojen takia. Kadmium on ihmiselle myrkyllistä ja se aiheuttaa syöpää.
|
Yleistä |
Nimi | Kadmium |
Tunnus | Cd |
Järjestysluku | 48 |
Luokka | Metalli |
Lohko | d-lohko |
Ryhmä | 12, siirtymäalkuaine |
Jakso | 5 |
Tiheys | 8,65[1] · 103 kg/m3 |
Kovuus | 2,0[2] (Mohsin asteikko) |
Väri | Hopeanharmaa metallinen |
Löytövuosi, löytäjä | 1817, Friedrich Stromeyer |
Atomiominaisuudet |
Atomipaino (Ar) | 112,414(4)[3] |
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 161[1] pm |
Kovalenttisäde | 148[1] pm |
Van der Waalsin säde | 158[1] pm |
Orbitaalirakenne | [Kr] 4d10 5s2 |
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 18, 2 |
Hapetusluvut | +II |
Kiderakenne | Heksagonaalinen[4] |
Fysikaaliset ominaisuudet |
Olomuoto | Kiinteä |
Sulamispiste | 594,22[1] K (321,07 °C) |
Kiehumispiste | 1 040[1] K (767 °C) |
Moolitilavuus | 0,01301[2] · 10−3 m3/mol |
Höyrystymislämpö | 100[1] kJ/mol |
Sulamislämpö | 6,192[2] kJ/mol |
Höyrynpaine | 14,8 Pa 321,18 °C[2] K:ssa |
Äänen nopeus | 2310[1] m/s 20 K:ssa |
Muuta |
Elektronegatiivisuus | 1,69[2] (Paulingin asteikko) |
Ominaislämpökapasiteetti | 0,232 kJ/(kg K) |
Sähkönjohtavuus | 1,4·107[1] S/m |
Lämmönjohtavuus | (300 K) 96,6 W/(m·K) |
CAS-numero | 7440-43-9 |
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |