Liiviläiset
itämerensuomalainen kansa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Liiviläiset (liiviksi līvlizt, latv. līvi, lībieši) ovat nykyisen Latvian alueella historiallisesti asunut itämerensuomalainen kansa. Liiviläiset muodostivat aikoinaan merkittävän osan Baltian väestöstä, mutta nykyisin he ovat enää pieni kansansirpale. Nykyään liiviläiset on tunnustettu alkuperäiskansaksi.[6][7][8]
Liiviläiset | ||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Līvlizt | ||||||||||||||||||||||
Liiviläisten lippu |
||||||||||||||||||||||
Väkiluku | 1 500 – 2 000*[1] | |||||||||||||||||||||
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||||||||
Kielet | liivi, latvia | |||||||||||||||||||||
Uskonnot | kristinusko, erityisesti luterilaisuus | |||||||||||||||||||||
Sukulaiskansat | muut itämerensuomalaiset kansat | |||||||||||||||||||||
Huomautukset
*Prof. Ernštreitin arvio vuodelta 2024
**Ukrainan vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan ***Viron vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan ****Neuvostoliiton vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan |
||||||||||||||||||||||
Infobox OK |
Liiviläisten määrän hupenemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa latvialaistuminen, Baltiassa riehuneet taudit ja alueella käydyt sodat. 1900-luvulle tultaessa liiviläisiä oli enää eristäytyneellä Kuurinmaan pohjoisrannikolla, jota kutsuttiin myös nimellä Liivinranta. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Latviassa asui yhteensä 250 liiviläistä[2], mutta samana vuonna kielitieteilijä Valt Ernštreit arvioi, että joka toisella latvialaisella on liiviläisiä sukujuuria[9].
Liiviläisten oma kieli on latvian kielen syrjäyttämä ja äärimmäisen uhanalainen: viimeinen liiviä äidinkielenään puhunut henkilö, Grizelda Kristiņa, kuoli vuonna 2013,[10] mutta kielen myöhemmin opetelleita on jonkin verran. On myös mahdollista, että kielentutkijat eivät tunteneet kaikkia kielen puhujia, eikä kieli kuollutkaan[11]. Liiviläinen kulttuuri ja kieli ovat latvialaisten niitä kohtaan tunteman mielenkiinnon takia hiljattain kokeneet uuden nousukauden. Kieli on hyvin dokumentoitu, ja vuonna 2018 Latvian yliopistoon perustettiin maailman ainoa liivin kielen ja kulttuurin laitos.[12]
Liiviläisiä tai heidän jälkeläisiään asuu myös Latvian ulkopuolella. Joidenkin lähteiden mukaan liiviläisten perinteiset asuinalueet olisivat ulottuneet Etelä-Viroon saakka. Maailmansotien aikana monet liiviläiset muuttivat pakolaisiksi Ruotsiin, josta osa jatkoi matkaansa etenkin Kanadaan ja Yhdysvaltoihin.
Vuonna 2022 kieliaktivistipariskunta Renāte ja Jānis Medņu julkaisivat lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnatun oppikirjan, joka on nimetty heidän liiviä äidinkielenään puhuvan lapsensa Kuldin mukaan. Suomeksi teoksen nimi merkitsee 'kultalapsi' ja nimi Kuldi 'kulta'.[13]