Länsipohjalaiset
suomalaisvähemmistö Ruotsin Länsipohjassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Länsipohjalaiset (myös tornionjokilaaksolaiset[3], meänkieleksi mm. lantalaiset[4]) ovat historiallisesti Länsipohjassa asuva suomalainen alkuperäisväestö. Vuodesta 1809 lähtien Suomen ja Ruotsin rajat ovat kulkeneet länsipohjalaisten asuinalueen halki. Historiallinen Länsipohjan maakunta kattaa nykyiset Ruotsin Västerbottenin ja Norrbottenin maakunnat. Suomen puolelle jäänyt Länsipohja kattaa Tornionjoen itäpuoliset alueet, kuten Tornion, Pellon ja Kolarin. Kielellis-kulttuurillinen kokonaisuus Meänmaa sijoittuu Ruotsin-puoleiseen Länsipohjaan.
Länsipohjalaiset | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Epävirallinen länsipohjalaisten lippu. |
|||||||
Johan Harju • Charlotte Kalla[1] • Linus Omark • Bengt Pohjanen • Leonhard Seppala | |||||||
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||
Kielet | meänkieli, suomi, ruotsi | ||||||
Uskonnot |
luterilaisuus (erityisesti lestadiolaisuus) |
||||||
Sukulaiskansat | muut suomalaiset, itämerensuomalaiset | ||||||
Infobox OK |
Länsipohjalaiset ovat historian eri aikoina Skandinavian pohjoisosia aina Jäämeren rannikolle asti asuttaneiden suomalaisten jälkeläisiä. Heidät lasketaan yleensä muista ruotsinsuomalaisista erilliseksi ryhmäksi.
Vuoden 2023 lokakuussa tornionjokilaaksolaiset jättivät Ruotsin kulttuuri- ja maaseutuministerille hakemuksen, jolla he hakivat alkuperäiskansan asemaa.[3]