Serbian kieli
slaavilainen kieli / From Wikipedia, the free encyclopedia
Serbian kieli (serb. српски језик, srpski jezik) eli serbia (serb. српски, srpski) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Serbiassa käytettävä standardisoitu muoto. Saman kielen muita standardeja ovat kroatian kieli, bosnian kieli ja montenegron kieli. Kaikki nämä muodot perustuvat läntisen eteläslaavin štokaaviseen murteeseen, joka jakautuu ekaavin, jekaavin ja ikaavin äänneryhmiin.
Pikafaktoja Serbia, Tiedot ...
Serbia | |
---|---|
Enemmistökieli Vähemmistökieli |
|
Oma nimi | srpski, српски |
Tiedot | |
Alue | entinen Jugoslavia |
Virallinen kieli |
Serbia Bosnia ja Hertsegovina Montenegro Kosovo |
Puhujia | 12 miljoonaa[1] |
Kirjaimisto | kyrillinen ja latinalainen |
Kielenhuolto | Serbian standardisointilautakunta[2] |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
baltoslaavilaiset kielet – slaavilaiset kielet – eteläslaavilaiset kielet – läntiset[3] |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | sr |
ISO 639-2 | scc (B), srp (T) |
ISO 639-3 | srp |
Infobox OK |
Sulje
Serbiassa käytetään sekä latinalaisia että kyrillisiä kirjaimia.