Tahitilaiset
From Wikipedia, the free encyclopedia
Tahitilaiset (ransk. Tahitiens, tahitiksi Māʼohi) ovat polynesialainen alkuperäiskansa, joka asuttaa pääsääntöisesti nykyisen Ranskan Polynesiaan kuuluvia Seurasaaria. Tahitilaisten kansanuskon mukaan näiden esi-isät saapuivat Raiatean saarelta ja Tahitille saavuttuaan alkoivat järjestäytyä perheidensä perusteella omiksi kuppikunnikseen, jotka sitten alkoivat rakentaa temppeleitä. Myöhemmin syntyivät päällikköluokat (tahitiksi ariʼi nui), jotka pitivät valtaa yhdessä papiston kanssa.[1]
Tahitilaiset | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
Asuinalueet | Ranskan Polynesia (Seurasaaret) | ||||||
Kielet | ranska, tahiti | ||||||
Uskonnot | roomalaiskatolilaisuus, kalvinismi | ||||||
Sukulaiskansat | muut polynesialaiset | ||||||
Infobox OK |
1780-luvulla päällikkö Pōmare I perusti Tahitin kuningaskunnan, ja hänen jälkeläisensä hallitsivat aina vuoteen 1880, jolloin Pōmare V luopui kruunusta ja kuningaskunnan maat siirtyivät Ranskan alusmaiksi.[2][3]
Nykyään tahitilaisten kulttuuria ylläpidetään tautointien, musiikin ja kädentaitojen kautta. Myös manan käsite on edelleen tärkeä.[4]
Kuten muidenkin ranskanpolynesialaistenkin keskuudessa, myös tahitilaisten ja eurooppalaisten yhteisistä jälkeläisistä käytetään ranskankielistä nimitystä demis.[5]