Venezuelan mielenosoitukset 2014–2019
From Wikipedia, the free encyclopedia
Venezuelan mielenosoitukset 2014−2019 ovat sarja Venezuelan presidentti Nicolás Maduron sosialistihallitusta vastustavia mielenosoituksia ja mellakoita. Mielenosoittajat syyttävät hallitusta väkivaltarikollisuuden noususta, rahan arvon jyrkästä laskusta ja perustarvikkeiden, kuten ruoan ja lääkkeiden puutteesta. Maduron hallituksen politiikan vastustajat ovat pääosin rikkaita, mutta myös osa köyhistä tukee mielenosoituksia. Köyhät vastustavat mielenilmauksia monesti siksi, että pelkäävät valtaan nousevan oikeistohallituksen vievän heiltä muun muassa terveydenhuollon pois.lähde?
Oppositiossa olevien oikeistolaisten ja opiskelijoiden aloittamat mielenilmaukset ovat Venezuelan laajimmat vuosikymmeniin.
Vuonna 2014 järjestettiin lähes 9300 eri laajuista paikallista mielenilmausta. Tuhansia pidätettiin, satoja loukkaantui, kymmeniä kuoli. Vuoden 2014 vastarinta jakautui päivisin pidettyihin marsseihin ja yöllisiin barrikaditaisteluihin. Hallitus yritti tukahduttaa mielenosoitukset muun muassa uhkauksin, pidätyksin sekä kansalliskaartin, moottoripyöräjengien ja internet-sensuurin avulla.
Hallitus on kutsunut mielenosoittajia fasisteiksi. Yleensä mielenosoittajat olivat rauhallisia, mutta väkivaltaa esiintyi.milloin? Molempien osapuolten kannattajat syyllistyivät joskus laittomuuksiin. Hallituksen joukot ampuivat kumiluoteja liian läheltä, jolloin ne olivat tappavia. Mielenosoittajat turmelivat rakennuksia ja busseja. Osa ilkivallasta oli vakavaa.
Vuoden 2015 lopulla ja vuonna 2016 vastarinnan määrä hiljeni jonkin verran, mutta kasvoi jälleen vuonna 2016 opposition vaalivoiton ja maan talouskriisin vuoksi. Uuteen mielenosoitusaaltoon liittyi kymmeniä kauppojen ryöstelyjä.
Maduro yritti vuonna 2017 julkisesti kaapata vallan parlamentilta. Hanke ja maan surkea taloustilanne laukaisivat suurimmat mielenosoitukset kolmeen vuoteen.
Vuoden 2019 alussa parlamentti ja mielenosoittajat pyrkivät kaatamaan Maduron pois maan presidentin virasta.